Ajattelutaitojen tukeminen TVT:n avulla


Tieto- ja viestintätekniikka tukee tiedonrakentamista (engl. knowledge building) eli tiedon tuottamista, etsimistä, kokoamista, esittämistä ja kommunikointia. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan tukea oppilaiden tiedonhankinta- ja tiedontuottamistaitojen kehitystä.
Tekstinkäsittely- ja muut työvälineohjelmat rohkaisevat oppilasta kehittelemään käsityksiään kirjoittamalla ja visualisoimalla. Jo yksinkertainen tekstinkäsittelyohjelma saattaa rohkaista oppilasta tuottamaan korkeatasoisemman tekstin kuin pelkästään käsin kirjoittamalla olisi mahdollista.
Verkko-oppimisympäristöt tarjoavat monenlaisia välineitä tiedon rakentelulle ja edistävät oppilaiden vuorovaikutusta ja yhteisöllistä oppimista. Tiedonrakentelulla tarkoitetaan järjestelmällistä työskentelyä oppimisyhteisön tuottamien käsitysten ja ajatusten kehittämiseksi (Hakkarainen & al. 1999).

Kirjoittaessaan asioita vihkoonsa oppilas joutuu jäsentelemään ja pohtimaan niitä monella tavalla. Kirjoittaessaan verkko-oppimisympäristöön tai sosiaaliseen mediaan oppilas tarjoaa mahdollisuuksia myös muiden oppilaiden tiedon kehittymiselle. Oppilaat voivat vertailla erilaisia käsityksiä, selityksiä, johtopäätöksiä ja argumentteja sekä vastaavasti kommentoida toinen toistensa esittämiä ajatuksia. Kommenttien saaminen toisilta oppilailta ohjaa oppilaan tarkastelemaan omaa työskentelyään toisten näkökulmasta. Tämä kehittää oppilaan metakognitiivista tietoisuutta.

hiirikäsi.JPG
Tieto- ja viestintätekniikan tuki opetuksen ankkuroimiselle

Opetuksen ankkuroimisella tarkoitetaan koulussa käsiteltyjen asioiden ja ongelmien liittämistä koulun ulkopuolisen maailman monimutkaisiin ja merkityksellisiin ongelmiin. Ankkuroidussa opiskelussa abstraktit ideat liitetään konkreettisiin todellisen maailman ilmiöihin esittämällä niitä käsitteleviä videoita, tapausesimerkkejä tai asiantuntijaluentoja.

Tietotekniikan välityksellä monimutkaiset todellisuuden ilmiöt saadaan kiinnostavassa ja havainnollisessa muodossa oppilaiden analysoitaviksi. Monessa tapauksessa multimedian muodossa, esimerkiksi oppimisaihioissa, esitettävä ongelmanratkaisutilanne on helpompi ymmärtää kuin pelkän tekstin tai kuvan muodossa oleva tieto. Parhaimmillaan tällaiset sovellukset tukevat oppilaiden ajattelutaitojen kehittymistä ohjatessaan heitä tekemään päätelmiä ja selittämään oppimisen kohteena olevia ilmiöitä.

Ajatteluprosessien muuntaminen näkyvään muotoon

Uusi tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa kehittyneitä mallintamisen ja visualisoinnin välineitä. Mallintamisen ja visualisoinnin avulla voidaan rakentaa siltaa abstraktioiden ja oppilaiden kokemusten välille. Verkko-oppimisympäristöissä tapahtuva tiedonrakentelu ja tiedon työstäminen on oppijan kontrollissa. Oppilaat voivat käsitellä esimerkiksi videoita tai oppimisaihioita useaan kertaan ja pysäyttää videokuvia tai piirroksia niitä tutkiakseen. Oppimisaihioiden erilaiset simulaatiot antavat oppilaille mahdollisuuden tutkia pienoismaailmoja, joissa he voivat vaihdella muuttujia ja tutkia niiden seurauksia välittömästi sekä yrittää ratkaista taustalla olevien sääntöjen ja lainmukaisuuksien luonnetta.

ryhmä_2.JPG

Lähteet:

Hakkarainen, K. & ym. (1999). Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Helsingin kaupungin opetusvirasto. Tietotekniikkaprojektin tutkimusryhmä. Helsinki: Multiprint. Saatavilla verkossa: http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/julkaisut.html

Silander, P. (2006). Oppimisaihiot verkossa. Otava.

Vinkki: vieraile Fronterin Tutkinet-huoneessa, kansiosta ”Interaktiiviset oppaat” löydät oppimiaihioiden käyttöoppaita, joissa on esimerkein kuvattu miten aihioita voi käyttää tutkivan oppimisen prosessin tukena. Katso myös Tutkinet-huoneen kansiosta ”Oppimisaihioiden pedagoginen hyödyntäminen".

Interaktiivisen valkotaulun käyttö ajattelutaitojen tukena


Keskeisimmät interaktiivisen valkotaulun pedagogiset käyttökohteet ovat 1.) ilmiön havainnollistaminen, 2.) proseduraalisen toimintasarjan taltiointi, 3.)yhteisen prosessin taltiointi, 4.) yhteisen ajattelun kehittely ja suunnittelu sekä 5) psykomotoristen toimintojen harjoittaminen ja hahmottamisen tukeminen.

Ilmiön havainnollistaminen ja tutkiminen

Internetissä on lukuisia interaktiivisia animaatioita ja simulaatioita eri ilmiöistä ja tapahtumista. Simulaatiolla voidaan tarkastella erilaisten tekijöiden vaikutusta ilmiöön kokeilemalla miten esimerkiksi muuttujien arvojen vaihtelu vaikuttaa ilmiöön. Ilmiötä voidaan tutkia myös käsitekaavion avulla. Tällöin kootaan keskeiset käsitteet yhdessä valkotaululle, piirretään käsitekaavio ja tunnistetaan käsitteiden väliset yhteydet. Internetistä on saatavilla myös vapaita käsitekartta- ja mind map -ohjelmia. Ilmiötä voidaan tutkia myös muodostamalla osista erilaisia kokonaisuuksia, nimeämällä ne ja pohtimalla mitä yhteisiä piirteitä on eri osilla (voi olla sana, kuva, tapahtuma, esine jne.). Osat voidaan ryhmitellä yhteisen piirteen mukaan kokonaisuudeksi. Toisaalta voidaan miettiä millaisiin erilaisiin osiin kokonaisuus voidaan jakaa (esim. esine, asia, sana, tapahtuma, vaihe).


smartboard2.JPG

Proseduraalisen toimintasarjan taltiointi

Interaktiivinen valkotaulu mahdollistaa proseduraalisten toimintasarjojen, kuten matematiikan laskujen taltioimisen animaationa, johon myös opettajan selitys ja ääneen ajattelu tallennetaan samanaikaisesti äänenä. Nämä animaatioiksi taltioidut proseduraaliset toimintasarjat voidaan tallentaa esimerkiksi verkko-oppimisympäristöön, jossa oppijat voivat niitä jälkeenpäin tarkastella ja analysoida. Pedagogisesti on mielekästä myös taltioida oppijan prosessi, esimerkiksi oppjan työskentely interaktiivisella valkotaululla. Tällöin voidaan yhdessä jälkeenpäin tarkastella ja analysoida, miten lopputulokseen on päästy tai missä vaiheessa ajattelu on ehkä mennyt hieman harhapolulle. Näin myös virheistä oikeasti oppii.

Yhteisen prosessin taltiointi

Pedagogisesti mielekkään oppimistilanteen tulisi olla tavoitteellinen kokonaisuus, jossa oppijalla on mahdollisuus yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa rakentaa tietoa ja peilata omaa ajatteluaan. Interaktiivista valkotaulua voidaankin käyttää työkaluna yhteisen prosessin taltiointiin ja vaiheistamiseen. Opettajalla voi olla valmiina pohja, johon prosessin vaiheet on kuvattu. Tällöin oppimisprosessi ja oppiminen tulevat myös oppijalle näkyväksi. Taulua voidaan käyttää yhteisöllisesti tiimeittäin tai koko opetusryhmän kanssa yhdessä niin, että myös oppijat pääsevät taululle.

Yhteinen ajatuksen kehittely ja yhteinen suunnittelu

Interaktiivista valkotaulua voidaan käyttää yhteisten merkitysten muodostamiseen ja yhteisten käsitteellisten luomusten rakentamiseen. Jaetulla representaatiolla tarkoitetaan esitystä, käsitteellistä luomusta, joka on yhteisöllisesti tuotettu ja osa yhteistä, jaettua ymmärrystä. Näin voidaan muodostaa yhteistä käsitystä asiasta/ilmiöstä, mikä on keskeistä esimerkiksi kaikessa suunnittelussa ja yhteisissä prosesseissa. Jaetun representaation muodostamisessa työkaluna voi toimia vaikka yhdessä tuotettu käsitekaavio tai kaavakuva. Myös kuvakollaasia tai kuvaesitystä voidaan käyttää tässä tarkoituksessa.

Psykomotoristen toimintojen harjoittaminen ja hahmottamisen tukeminen

Pienryhmäopetuksessa ja eriyttämisessä interaktiivista valkotaulua voidaan käyttää oppijan psykomotoristen toimintojen harjoittamisessa ja asioiden hahmottamisen tukemisessa. Oppijaa voidaan auttaa hahmottamaan esimerkiksi kvantitatiivisia eroja tai muotoja, siten, että oppija seuraa ja piirtää niitä isoin liikkein taululla. Näin voidaan tukea laadullisesti syvempien mentaalimallien muodostumista.

Essi Ryymin, 2011
Kuvat: Helsingin opetusviraston mediakeskus
Lähteet:
Silander, P. & Orava, J. (2009). Interaktiivisen valkotaulun pedagogiset käytänteet – opas. Helsingin kaupungin opetusvirasto. Mediakeskus
Silnder, P. & Kalliokoski, T. (2010). Menetelmäviuhka – avain oppimiseen ja opetukseen.