Ressun peruskoulu: Tutkivaa oppimista tukeva oppimistila
Ressun peruskoulun oppimisympäristössä ohjataan tutkivan oppimisen projekteja luokkatilanteessa. Tutkivan oppimisen projektit kehittävät ajatteluntaitoja monipuolisesti. Tärkeää prosessissa on oppilaiden oman tutkimusongelman asettaminen tutkittavasta asiasta ja oman hypoteesin luominen. Prosessiin vaikuttaa vahvasti se, minkälaisen pohdintatehtävän opettaja antaa oppilaille. Oppilaiden hypoteesit ja työskentelyteoriat voidaan koota taululle tai verkko-oppimisympäristöön yhteisesti tarkasteltaviksi. Opettaja ohjaa oppilaita uuden tiedon hakemiseen, reflektointiin ja tarkentavien tutkimuskysymysten tekemiseen. Oppimisprosessia tukee avoin, joustava fyysinen oppimisympäristö, joka mahdollistaa oppilaille sekä itsenäisen sekä yhteisöllisen prosessoinnin.



Tutkivan oppimisen prosessin vaiheet:

1. Kontekstin luominen
Opettaja valitsee sellaisen opetussuunnitelman aihepiirin, joka tarjoaa pohjan riittävän haastavien ja kiinnostavien ongelmien asettamiselle. Tämä on edellyttänyt taustatyönä opettajilta sitä, että opetussuunnitelmaan sisältyviä asioita on asetettu tärkeysjärjestykseen ja opetukseen on valittu kaikkein keskeisimmät käsitteet. Kontekstin luominen auttaa oppilaita hahmottamaan opiskelun kohteena olevien ilmiöiden merkitystä. Tutkivan oppimisen kannalta on tärkeä valita sellainen aihepiiri, joka tarjoaa pohjan riittävän haastavien ja kiinnostavien ongelmien asettamiselle. Kontekstin luomisen vaiheessa opettaja myös ohjaa oppilaita suunnittelemaan oppimista yhdessä ja asettamaan oppimiselle tavoitteita.

2. Ongelmien määrittäminen
Seuraavaksi opettaja ohjaa oppilaita luomaan omia tutkimusongelmia. Tutkivan oppimisen tärkeimpänä lähtökohtana on oppimisprosessin ohjaaminen ongelmia asettamalla. Selitystä etsivät ja ymmärtämiseen tähtäävät kysymykset ovat tärkeitä.

Tutkivan oppimisen onnistumisen kannalta on olennaista asettaa haasteellisia, ajattelutyötä edellyttäviä ongelmia, jotka syntyvät ymmärtämisen tarpeesta. Oman ongelman muotoileminen ohjaa oppijaa aikaisempien tietojen ja käsitysten aktivoimiseen. Opettaja ohjaa oppilaita keskustelemaan tutkimusongelmistaan ja kommentoimaan toistensa tutkimusongelmia.

3. Työskentelyteorioiden luominen ja niiden arviointi
Seuraavaksi opettaja ohjaa oppilaita laatimaan työskentelyteorioita eli hypoteeseja, arvauksia, selityksiä tai tulkintoja. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat antavat tutkittavalle ilmiölle omia selityksiä oman taustatietonsa ja kokemuksensa perusteella. Opettaja ohjaa oppilaita myös työskentelyteorioiden yhteiseen tarkastelemiseen esimerkiksi kokoamalla niitä taululle tai verkkoympäristöön. Opettaja rohkaisee oppilaita omien ajatusten ja johtopäätösten käsittelyyn kirjoittamalla ja keskustelemalla.

Opiskelijoiden omien työskentelyteorioiden muodostamisen tarkoituksena on esittää mahdollinen selitys- tai ratkaisumalli tutkimuksen kohteena olevalle ongelmalle aikaisemman tiedon tai kokemuksen varassa. Ilmiöiden selittäminen auttaa liittämään tosiseikat toisiinsa, löytämään niiden välisiä merkitysyhteyksiä ja muodostamaan kokonaisvaltaisen käsityksen tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä.

Kun työskentelyteorioita arvioidaan yhteisöllisesti, opettaja ohjaa oppilaita pohtimaan myös työskentelyteorioiden ja selitysten vahvuuksia ja heikkouksia sekä arvioimaan mitä tietoja ja taitoja tutkimusprosessissa tarvitaan. Olennaista on, että koko oppimisyhteisö osallistuu kognitiivisiin ponnisteluihin, jotka tähtäävät yhteisen ymmärryksen kehittymiseen.

4. Syventävän tiedon etsintä ja ongelmien tarkentaminen
Seuraavaksi opettaja ohjaa oppilaita syventävän tiedon hakemiseen. Oppilaat hakevat itse tietoa monenlaisista tiedonlähteistä. Tavoitteena on auttaa oppilaita tietoisesti työskentelemään omien teorioidensa ja selitystensä kehittämiseksi. Oppilaita on ohjattava järjestelmällisesti etsimään selittävää tieteellistä tietoa ja tunnistamaan tällainen olennainen tieto muun tiedon joukosta.

Opettaja ohjaa oppilaita etsimään yleisiä periaatteita ja ydinkäsitteitä, joiden avulla voi ymmärtää tutkittavaa ilmiötä. Kun tietoa on haettu, opettaja ohjaa oppilaita tarkennettujen ongelmien asettamiseen: uuden tiedon hankkiminen luo uusia kysymyksiä. Opettaja esimerkiksi ohjaa oppilaita jakamaan suuret ja vaikeat kysymykset joukoksi pienempiä kysymyksiä.

Onnistunut tutkivan oppimisen projekti on asteittain syvenevä prosessi. Tutkimusprosessille on tyypillistä, että se täytyy aloittaa, ennen kuin opiskelijalla on hallussaan täydellistä tietoa tutkimuksen kohteena olevista asioista

5. Teorioiden tarkentaminen
Tutkimusprosessia aloitettaessa oppilaiden työskentelyteoriat ovat usein epämääräisiä ja summittaisia, mutta muuttuvat onnistuneen tutkimusprosessin välityksellä tarkemmiksi ja paremmin perustelluiksi. Tarkentuvien työskentelyteorioiden luominen on vaihe, jossa opettaja ohjaa oppilaita kehittämään parempia selityksiä aikaisempien teorioiden ja uuden tiedon varassa. Tässä vaiheessa tehdään myös yhteenvetoa omasta ja yhteisestä oppimisesta sekä tiedon ja ymmärryksen syvenemisestä.

6. Jaettu asiantuntijuus
Tutkivan oppimisen keskeisenä tavoitteena on jakaa tutkimusprosessi ja kaikki sen osavaiheet (ongelmien asettaminen, selitysten luominen, uuden tiedon etsiminen) oppilaiden kesken. Tutkivan oppimisen tavoitteena on ohjata oppilaita käyttämään toisiaan tiedonlähteinä, ajatusten testaajina, ajattelumallien välittäjinä ja yleisesti omien tieto- ja päättelyvoimavarojensa laajennuksena. Jatkuvan oppimisen prosessi ei käytännössä eteen tarkasti vaiheesta vaiheeseen, vaan eri vaiheet ovat toistuvia ja päällekkäisiä ja oppilaat voivat edetä eri vaiheisiin eri aikoina.



Menetelmäviuhkan ajattelutaidot, joita oppimisympäristö tukee: Ongelmien kautta oivallukseenOsista kokonaiseksiKokonaisuus muodostuu osistaPäättelen, osaan ja muistanAjattelustrategiat